Päivä Ivalossa on sama ko viikko Hawaijilla. - Vuotin Mitri





sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Kalahullu Taskisen paluu

Viime talvena kirjoitin omaelämäkerrallisen novellin eräästä Taskisesta, joka valmisti mielestäni varsin surkeita uistimia. Teksti julkaistiin keväällä Lauri Oinon toimittamassa Iso Siika -antologiassa. 

Tekstissä epäilin uistinvalmistajan keulakuvana toimivaa kalastusmestari Taskista fiktiiviseksi hahmoksi. Samalla pohdiskelin, mitähän miehelle mahtaisi nykyään kuulua, jos hän sattuisikin olemaan todellinen henkilö.

Kirjoitin muun muassa näin: ”Mikkelissä asuu puhelinluettelon mukaan 54 Taskista. Heistä 24 on miehiä. On täysin mahdollista, että yksi heistä on kalastusmestari Taskinen. Tietysti eläkkeellä oleva mies on voinut muuttaakin. Ehkä hän asuu Saimaan saaristossa ja kalastaa kaiket päivät järvilohia itse tekemillään vieheillä. Silloin tällöin hän näkee, kuinka utelias saimaannorppa puhkaisee veden kirkkaan kalvon. Taskinen arvostaa norppaa suuresti. Mestarikalastaja osaa antaa arvoa vertaisilleen. 

Aivan yhtä todennäköistä on, että kuuluisa kalastusmestari on jo kuollut. Viehepaketin mustavalkoinen kuva on voitu ottaa jo 1980-luvulla. 30 vuotta sitten viisikymppinen kalastusmestari on saattanut maata muistomerkin alla jo vuosia. Innokkaana kalastajana hän on ollut jatkuvasti kylmien säiden armoilla. Myrskysäällä riskinä on aina veneen kaatuminen ja hukkuminen. 

Kalastusmestari on saattanut elää muutenkin kuluttavaa elämää. Ehkä Taskinen irtisanottiin kalastusmestarin tehtävästään 1990-luvun laman aikoihin. Kansikuvamiehelle on saattanut riittää selkääntaputtelijoita ja oluen tarjoajia Etelä-Savon yöelämässäkin. 

Toisaalta voisi kuvitella, että kalastusmestarin ruokalautasella on usein ollut kalaa. Kevyt ja tuore ruokavalio on hyvinkin voinut pidentää mestarin elinikää. Ehkä Taskinen on edelleen vetreä ja aktiivinen eläkeläinen. 

Pitää kuitenkin muistaa, että kalastusmestari on kalastanut paljon Saimaalla, johon Tsernobylin cesium-laskeuma iski pahasti. Ehkä Taskisen nauttimiin kaloihin piiloutunut alkalimetalli vei kalamiehen hengen jo vuosia sitten.” 

Olin tänään pudota tuoliltani, kun Taskisen ystävä otti yhteyttä. Hän oli innoissaan tekstistäni. Kalahullu Taskinen elää ja voi hyvin. Sain puhelinnumeron. En tiedä, uskallanko soittaa.

-Aki-Tapani