Talvi tekee tuloaan

Syksyn väriloisto väistyy talven tieltä. Päivät lyhenevät, yöt pitenevät. Sama ilmiö toistuu vuodesta toiseen. Silti se tavallaan osaa aina yllättää. Kalamies tietää, koska talvi tulee. On aika laittaa vene talviteloille.

Kulunut kalastuskausi jätti hyvän maun suuhun: onnistumisen iloa ja muutamia epäonnistumisia. Niistä on hyvä ammentaa oppia tulevaan. Yksin tai kalakavereiden kanssa vesillä vietetyt hetket olivat kaikki hienoja kokemuksia. Joka kerta oppi jotain uutta. Monta kertaa oli samanlainen fiilis kuin lapsella karkkikaupassa. Ilon ja pettymyksen tunteet vaihtoivat paikkojaan todella nopeasti.

Monesti tuli mietittyä, miksi ne kaikkein isoimmat kalat aina karkaavat. Toisaalta se on hyvä – jää jotain tavoiteltavaa seuraavaksikin kalastuskaudeksi. Uusia vaappuja tuli hankittua taas aikamoinen läjä. Eihän sitä ikinä tiedä, mihin se kala milloinkin nappaa. Muutamia ottivaappuja löytyi kauden aikana. Yksi vaappu oli ylitse muiden. Portin Henkan suosikkiväreillä varustettu Onkimaton-uistimen valmistama taimenvaappu toimi hyvin läpi koko kauden. Se toi kalaa ruokapöytään lähes joka reissulla.

Yllättävän paljon tuli veneessäkin istuttua. Rannalta virvelöinti jäi selvästi vähemmälle kuin edellisvuosina. Kalastusalueena toimivat pääosin Inarijärven Nanguvuono, Rahajärvi ja muutamat pienemmät metsäjärvet. Kalasaalis oli suurimmaksi osaksi taimenta – toki joukkoon mahtui muutama haukikin, lukuisia ahvenia unohtamatta.

Kuivasta kesästä johtuvan vesitilanteen takia virtavesissä tapahtuva kalastus jäi vähäiseksi. Omalta osaltani se rajoittui vain yhteen reissuun. Poikkeuksellisen lämmin kesä ja todella pitkään jatkunut syksy tarjosivat kuitenkin mahtavat puitteet vetouistelun harrastamiselle. 

Kiitokset velä kaikille blogin lukijoille!

-Harjus-Antero