Tarkoitukseni oli keskiviikkona käydä jo tututksi tulleella Jaskankoskella kalareissulla. Alunperin oli tarkoitus Teroanterolle soittaa ja kysyä kiinnostaisko miestä lähteä mukaan. Mutta sitten muistin luvanneeni mennä kuuden maissa erääseen tapahtumaan kylille, joten lyhenneen kalastusajan takia päätinkin käydä vain pikaisen uistimen kastelureissun.
Ilma oli mukavan aurinkoinen ja lämmin. Varttia vailla neljä Jaska häämötti edessäni ja istuskelin laiturilla laittamassa vapaa valmiiksi. Perinteinen yhdeksän gramman Lotto kiinni ja harria narraamaan. Perhovehkeet jätin autoon, kun totesin, notta kalapaikat näyttäisivät olevan tavallista kauempana.
Muutama heitto ja nykäisy. Aluksi hetken mietin, että onpas väkevä harri, mutta kala paljastui pian taimeneksi. Siinä sitten kirvasin valmistautumistani. Luettelin mielessäni tavaroita, mitä ei ollut mukana. Kamera, vaaka, mitta, kalapussi...
Puhelin taskusta ja sen muistia tyhjentämään. Lisäksi nykyinen puhelimeni on kameran osalta sekoillut kevään aikana urakalla ja ottaa kuvia sarjalla itsekseen jopa joskus pöydällä ollessaan ja tarkennukset menee miten sattuu. Mutta tässäpä muutama kuva.
Kuva kameran omasta halusta.
Itselaukaisusta myöhästytty.
Uusi itselaukaisu olikin suoraan kuva.
Itselaukaisun säätöä.
Lopulta. Kuvan jälkeen kala samantien vapaaksi, elvytys ja
vapautus. Ja sen jälkeen kirvaamaan kuvan laatua.
Lopuksi vielä harrikin kävi morjestamassa.
Tarkennuksen onnistuminen varjelee saamamiehen henkilöllisyyttä mystisesti. Löytykö tiikeri-Tobya?
VastaaPoista